Omaperäinen Hurme ja Making of Lea

Wanha rouwa on tullut sivusta seuranneeksi Juha Hurmeen eloa, oloa ja tuotantoa jo vuosien ajan. Aluksi hän tiesi tietävänsä tämän, nykyään sanoo jo tuntevansa. Ovathan he istuneet opettajana ja oppilaana pöydän vastakkaisilla puolilla kokonaisen viikon ajan Sodankylän kirjoittajakursseilla, muutama tovi sitten. Wanha rouwa luonnollisesti oppivana osapuolena.

Jos haluaa luoda kuvan Juha Hurmeesta ihmisenä ja taiteilijana, on haastavan tehtävän edessä. Yksi aanelonen ei riittäisi. Hän on innovaattori, ekologi, maailmanparantaja, sivistäjä ja hauskuuttaja samassa nahassa. Hän on energinen ja asenteita pöyhivä aina provokaatioon asti. Hänen julkinen minänsä toimittaa, antaa haastatteluja, kirjoittaa. Hänen siviiliminänsä on yksityinen, kuten kenen tahansa pienen lapsen isän, joka ei itse enää ole mikään poikanen. On nähnyt ja kokenut. Kaikenlaista.

Olipa kerran Kustavi ja on vieläkin. Olipa siellä kesästä toiseen Volter Kilpi- viikko, jonka suojelijana ja idean isänä toimi eräs Juha H., opettajan poika Turun liepeiltä. Wanha rouwa oli aikoinaan yrittänyt kahlata läpi Kilven kirjoittamaa tiiliskiveä nimeltä Alastalon salissa, siinä kuunaan onnistumatta. Juha H:n tiiviit, minimalistiset, hauskat ja vetoavat näyttämötulkinnat Kilven tuotannoista saivat rouwan sulamaan. Esitykset ohjattiin niityille ja kallioille, meren äärelle ja purkutalojen pihoihin. Silloin wanha rouwa kiinnostui.

Rouwa alkoi lukea Juha H:n romaaneja. Hän ihastui Nyljetyt ajatukset- vaelluskirjaan, jossa pojat soutavat Turusta pitkin länsirannikkoa  Airolan Outin Saha-kahvilaan Kokkolan Ykspihlajaan, Potin rantaan. Makustelevat ja vatkaavat mennessään suomalaista kulttuurihistoriaa yhtä olan takaa kuin vetävät vuorotellen airoja vellovassa meressä. Ja tämä kaikki on totta ja tapahtunutta. Rouwan on pakko mainita Outi, koska tämän kanssa hän aloitti musiikki-ja teatteriuransa 70-luvun pohjalaisessa osakunnassa Turussa. Pieni on maailma ja suuret ovat olleet Juhan ja Outin työt ja teot.

Hurmeen Niemi on Finlandia-palkittu Suomen kulttuurihistorian perusteos, joka höystää tieteistekstiä romaanille tyypillisin maustein. Lue niin ymmärrät, mitä rouwa tarkoittaa. Hurme nostaa muun muassa sekä Kalevalan että Aleksis Kiven tuotantoineen ansaittuun arvoon. Tällä aasinsillalla rouwa pääseekin varsinaiseen aiheeseensa eli Making of Lea- näytelmään, jonka rouwa ja siippa näkivät Kom-teatterissa. Hurme ohjasi sen nuoren polven komilaisten taitaviin käsiin, Wilma Melasniemen, Paavo Kinnusen ja Niko Saarelan sekä jokusen muun.  

Jos sinua askarruttavat kysymykset ”Mistä me tulemme?” ja ”Keitä me olemme?”, istut oikean näytelmän katsomossa. Making of Lea kertoo Suomen ja suomalaisuuden synnytystuskista aikana, jolloin tällä niemellä puhuttiin ja kirjoitettiin sivistyskielillä kuten ruotsilla, saksalla, venäjällä ja ranskalla, vaan ei vielä suomeksi, ennen Kiveä. Fennomaanit eli suomenmieliset ylioppilaat tukivat tätä rahvaan kieltä tuottamalla Kiven suomenkielisiä näytelmiä esityksiksi. Ei Kivikään suomea kunnolla osannut, Stenvall oli itse ruotsinkielinen. Komedia Making of Lea kertoo Lea-näytelmän saattamisen ensi-iltaan varsin epäsuotuisissa oloissa. Kaikki mikä voi mennä pieleen, menee pieleen. Pääosan esittäjä Charlotte Raa on Tukholmasta, eikä osaa kieltä. Hän pajattaa monologinsa ulkoa ruotsalaisella sinnikkyydellä. Wanha rouwa hirnahtelee katsomossa. Häntä tämä ponnistus kutkuttaa, olihan hän entisessä elämässään kieltenopettaja.

Wanha rouwa tutustui aikoinaan perin pohjin A. Kiveen ja tämän tuotantoon yliopistolla kotimaisen kirjallisuuden opinnoissaan. Hän nauttii Hurmeen terävistä oivalluksista ja brechtiläisittäin höystetystä tekstistä. Ei ole tarkoitus, että nyky-yleisö samastuu liikaa hahmoihin lavalla. Hurme osaa vieraannuttamisen taidon. Käsiohjelman kanteen hän on kirjannut johtoajatuksensa: Suomalaisuuden puolella - ei ketään vastaan. Varsin ajankohtainen kannanotto!

Rouwa antaa erikoiskehut ja papukaijamerkin ”yleisötyön ydinjengiläisille”, jotka ovat laatineet 34-sivuisen opepaketin. Se sisältää materiaalia esityksen käsittelyyn ennen ja jälkeen katsomisen. Wanhana pedagogina rouwa käy sen läpi huvikseen. Siinä on aimo pläjäys ilmaisuharjoitteita, faktaa ja leikkimielistä osallistamista sekä analyysivinkkejä eri-ikäisille oppilaille. Loistavaa työtä!

Missä tapaamme Juha Hurmeen seuraavan kerran? Tiettävästi hän suunnittelee Tuomari Nurmion kanssa poikkitaiteellista Kalevala-kulttuuriviikkoa tapahtuvaksi tulevaisuudessa, ehkä jo ensi vuonna. Sodankylään hän ei enää ennätä draaman kirjoittamista opettamaan, mutta varmasti retkeilee pohjoisessa puolustamassa uhanalaista alkuperäisluontoa. Suomalaisuutta parhaimmillaan, ylikansallisia yhtiöitä vastaan. 

Roolihahmot "Stenan" Leassa. Ihailemassa Gogolin pää ja Dostojevskin yläruumis.